text liftup shape

Puuvisa

Mahtavaa, että olet löytänyt tiesi tälle sivulle! Se kertoo siitä, että puuvisamme kysymykset ovat selvästi herättäneet sinussa kiinnostusta ja haluat tutustua aiheeseen tarkemmin. Puuvisan syvempi tarkoitus on rohkaista meitä kaikkia pohtimaan valintojamme. "Puuvisan tarkoitus – Puun syy, paras syy" on ollut Lappsetin keskeinen teema, vaikka emme olekaan ilmaisseet sitä näin suorasanaisesti. Yli 50 vuoden historiamme ajan, suomalainen mänty on ollut pääraaka-aineemme. Sukelletaan nyt syvemmälle puuvisan vastauksiin!

Published: 2. helmikuuta 2024, edited: 21. helmikuuta 2024

Puuvisan kysymykset

Järjestä raaka-aineet suurimmasta pienimpään hiilijalanjäljen*) mukaan

- ruostumaton teräs

- muovi

- suojakäsitelty puu

- alumiini

*Materiaalien keskimääräisiä ilmastonlämpenemispotentiaaleja, GWP (A1-A3)

Miksi suomalainen mänty on tunnettu sen poikkeuksellisesta kestävyydestään?

- Koska pohjoisissa olosuhteissa se kasvaa lämpimiä alueita hitaammin, mikä tekee puusta tiheämpää.

- Koska jääkautisten maalajien uniikit metsämikrobit hellivät kaarnan ja juuriston mikrobiomia erityisellä tavalla.

- Koska pohjoisessa puu nauttii auringonvalosta vuoden ympäri.

Kuinka pitkä matkan (painotettu keskiarvo) puu matkaa Lappsetin Rovaniemen tehtaalle?

- 403 km

- 605 km

- 273 km

Lappset Puurouhe valmistetaan männystä

Puun syy, paras syy

Vastaukset kysymykseen 1.

Raaka-aineet suurimmasta pienimpään hiilijalanjäljen mukaan:

  1. alumiini – 7,2 kg CO2e /kg
  2. ruostumaton teräs – 4,3 kg CO2e /kg
  3. muovi – 1,94 kg CO2e /kg
  4. suojakäsitelty puu – 0,17 kg CO2e /kg

Mittarina on käytetty ilmastoselvityksen laskennassa keskimääräisiä konservatiivisia arvoja, jotka perustuvat GWP-mittaukseen (A1-A3).

Lähteet Visassamme olemme hyödyntäneet Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) avointa rakentamisen päästötietokantaa, joka tarjoaa tähän visaan tietoa alumiinin, ruostumattoman teräksen ja suojakäsitellyn puun ilmastovaikutuksista. CO2data.fi-verkkopalvelu tarjoaa puolueetonta dataa rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä, materiaalitehokkuudesta ja kierrätettävyydestä Suomessa. Nämä tiedot helpottavat kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa rakennusten koko elinkaaren aikana ja edistävät vähähiilisen rakennuksen suunnittelua. Palvelu on avoin ja maksuton kaikille. Lisätietoa aiheesta löydät täältä: https://www.co2data.fi/rakentaminen/.

Muovin osalta olemme käyttäneet tietolähteenä VTT:n (teknologian tutkimuskeskus) muovin päästökertoimia. Yleisesti käytetyt muovit alallamme ovat PP, PE-LD ja PE-HD. Näiden tietoja ei suoraan löydy rakentamisen päästötietokannasta, joten tarkempi data perustuu VTT:n tutkimusaineistoon: "Greenhouse Gas Emission Reduction Potential of European Union’s Circularity Related Targets for Plastics" (vtt.fi). On huomioitava, että visassamme olemme laskeneet aikaisemmin mainittujen kolmen muovin keskiarvon.

Mielenkiintoinen tieto kierrätysmuovin hiilijalanjäljestä on, että sen CO2e/kg-arvo on nolla. Kuitenkin käytännössä kierrätysmuovia voidaan harvoin käyttää sellaisenaan; siihen on lähes poikkeuksetta lisättävä neitseellistä muovia, jotta rakenteet saavuttavat tarvittavan kestävyyden. Luonnollisesti mitä korkeampi rakennelma on, sitä suurempi on neitseellisen muovin tarve.

Vastaukset kysymyksiin 2. ja 3.

Miksi suomalainen mänty on tunnettu poikkeuksellisesta kestävyydestään?

Pohjoisissa olosuhteissa puu kasvaa hitaammin kuin lämpimämmillä alueilla. Hidas kasvutahti tekee puusta tiheämpää ja kestävämpää.

Kuinka pitkä matkan (painotettu keskiarvo) puu matkaa Lappsetin Rovaniemen tehtaalle?

Painotettu keskiarvo on 273 km.

Lue lisää aiheista puu ekologisena raaka-aineena