Placemaking – kuinka tila muuttuu merkitykselliseksi paikaksi?
Placemaking on termi, johon moni kaupunki- ja ympäristökehitystä seuraava on viime aikoina törmännyt. Helsingissä aihe on noussut uudelleen esiin mm. Helsingin uuden placemaking-puitejärjestelyn kautta, mutta ilmiö ei rajoitu pääkaupunkiin.
Miksi placemakingia tarvitaan?
Placemaking syntyi vastareaktiona sille, kun kaupunkeja ja julkisia tiloja rakennettiin teknisesti oikein mutta ihmisten kannalta huonosti. Esimerkiksi aukioita, joilla kukaan ei viihdy, puistoja, joissa ei ole syytä pysähtyä, leikkipaikkoja, jotka ovat vain välinekokoelmia. Usein tällaiset tilat ovat “läpikulkualueita”, joihin ei synny elämää.
Kun tila muuttuu paikaksi
Hyvä placemaking yrittää ratkaista juuri tätä. Tehdään tilasta paikka. Onnistunut placemaking lähtee aina ihmisten käyttäytymisestä ja tarpeista, ei vain visuaalisesta näyttävyydestä. Pieni hyvin sijoitettu istuskelualue voi olla parempi kuin kallis monumentti. Lasten spontaani leikki voi olla arvokkaampaa kuin näyttävä design. Siksi parhaat placemakingiksi tituleeratut projektit saattavat näyttää kuvissa yksinkertaisilta, mutta ne toimivat ihmisten elämässä erinomaisesti.
SpottiSkaten placemaking-henkinen toteutus käytöstä poistetulla Malmin lentokentältä.
Havainnekuva placemaking-henkisestä, siirreltävästä Chilla-kalustekokonaisuudesta.
Parhaat paikat syntyvät yhdessä
Suomesta löytyy upeita esimerkkejä orgaanisesti syntyneistä paikoista, jotka ovat vähitellen nousseet jopa maailmanlaajuiseen suosioon. Näitä ovat harrastajien vuosien saatossa rakentama Suvilahden DIY-skeittipuisto sekä mahdollisesti maailman kuuluisin sauna, Sompasauna.
Parhaimmillaan placemaking ymmärtää spontaaniuden ja orgaanisen arvontuotannon tarpeen ja jättää sopivasti tilaa käyttäjien omalle toiminnalle, keskeneräisyyden tunteelle ja tapahtumille, joita se ei pyri täysin kontrolloimaan.
Malmin lentokentästä liikkumisen paikaksi
Täysin vastaavia spontaanisti ja yhteisöstä syntyneitä paikkoja on lähes mahdotonta suunnitella viimeistä yksityiskohtaa myöten. Tosin niitä voidaan mahdollistaa. Luodaan ennemmin elävä alusta kuin tarkasti suunniteltu ratkaisu.
Yksi upea toteutus sai alkunsa kun käytöstä poistettu Malmin lentokenttä täytettiin liikkumaan aktivoivilla välineillä ja kalusteilla, muun muassa skeitti- ja scoottiobstaakkeleilla. Suunnittelemassa ja toteuttamassa oli Lappsetin yhteistyökumppani SpottiSkate. Näin syntyi ikään kuin suomalainen versio Berliinin kuuluisasta Tempelhofin lentokentästä, joka on muutettu puistoksi.
SpottiSkate on myös muuten ollut hyvin aktiivinen placemaking-toteutuksissa, jotka ovat tarjonneet esimerkiksi vastavoimaa lähiöitymiselle tai valjastaneet hiihtokeskusten kesäisin tyhjinä ammottavia parkkipaikkoja harrastuskäyttöön.
Kesällä vajaakäytöllä olevasta Rukan parkkipaikasta muodostui suosittu skeittipaikka.
Liikuteltavat ratkaisut mahdollistavat kokeilut
Yksi tärkeä placemakingin mahdollistaja on yllättäen hyvin konkreettinen: liikuteltavat alustat. Kun tuotteet sijoitellaan modulaarisille, helposti liikuteltaville alustoille voi niiden avulla saada siirrettyä vaikka kokonaisen kuntoiluvälineen. Jopa leikkipuiston voi siirtää osissa.
Olympiastadionin edustalla on liikuteltaville alustoille asennettu Sisu-ulkokuntosali.
Osin siirreltävien alustojen päälle asennettu leikkipuisto.
Mikko Partanen työskentelee Lappsetilla muotoilijana. Yli kymmenen vuoden ajan hän on ollut mukana luomassa leikki- ja elämyskohteita eri puolille maailmaa. Mikko tarkastelee placemakingia myös skeittaajan silmin palattuaan nuoruuden harrastuksensa pariin aikuisiällä.