Leikki ja oppiminen kulkevat käsi kädessä

Leikki opettaa yhteistoiminnallisia taitoja

Leikki kehittää lapsen tunnetaitoja, kuten tunteiden tunnistamista ja säätelemistä. Myös strateginen ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, kun leikissä mietitään millä tavalla toimitaan, jotta leikki etenee. Lapset reflektoivat tilannetta ja tekevät ratkaisuja siitä, tarvitaanko leikkiin esimerkiksi jotain tavaroita lisää, Siklander havainnollistaa.

Tutkimukset osoittavat, että leikeissä tehtävä roolittaminen on tärkeää oppimisen kannalta. Lapset saavat leikin kautta harjoitella eri rooleja ja vuorotella johtajuuden ja seuraajuuden eri positioissa.

Jo leikin ja roolien suunnittelu on oppimistilanne, koska silloin aktivoidaan aiempaa kokemusta, ymmärrystä ja tietoa aiheesta. Leikin aikana puolestaan rakennettaan uutta tietoa yhdessä toisten kanssa, Siklander sanoo.

Leikki on aktiivista oppimista

Liike leikissä haastaa aivoja ja koko kehoa. Lapsi saa palautetta omasta kestävyydestään ja taidoistaan, ja leikin avulla hän voi oivaltaa uusia asioita.

Lapset mieltävät leikin aktiiviseksi tekemiseksi. Esimerkiksi television katsominen ei ole heistä leikkiä. Leikissä on mukana virikkeitä ja sytykkeitä, jotka herättävät kiinnostuksen ja motivoivat jatkamaan tekemistä.

Aivotutkimus osoittaakin, että ihminen on kokonaisuus ja liike aktivoi ajattelua. Liikunnan merkitystä oppimiseen ei siksi voi väheksyä ja sitä voikin hyödyntää oppimisprosessissa.

Voimme aikuisinakin varmasti samaistua kokemukseen, että asia, jota on pitkään miettinyt, yhtäkkiä loksahtaa paikoilleen esimerkiksi liikunnan jälkeen. Kestää aikaa, että uusi tieto jäsentyy aivoissa ja siksi on tärkeää, että oppimistilanteen aikana tai sen jälkeen pääsee aktivoimaan koko kehoa, Siklander sanoo.

Unelmien uusi leikkialue – jokaiselle jotakin

Hyvältä leikkialueelta löytyy mahdollisimman paljon monenlaista tekemistä. Optimaalisella leikkialueella on virikkeitä eri toimintoihin, erilaisille ryhmille ja erilaiseen ajatteluun. Uuden sukupolven leikkivälineisiin voidaan teknologian avulla tuoda myös lisää ulottuvuuksia. Digitaalisien elementtien avulla lapsi saa leikistä palautetta, ja leikin etenemiseen liittyen voidaan antaa vihjeitä, jotka motivoivat jatkamaan. Leikkipuistojen suunnittelussa Siklander hyödyntäisi myös alan todellisia asiantuntijoita. Mikäli mahdollista, lapset kannattaa osallistaa leikkipuistojen suunnitteluun. Se sitouttaa alueen käyttöön, ja jo suunnitteluprosessista voidaan rakentaa leikillinen oppimiskokemus, jossa on mahdollisuus päästää mielikuvitus valloilleen.