Joka muksu mukaan! Inklusiivisuusluokitukset leikkikentille
Lappset tuo inklusiivisuusluokitukset leikkikentille varmistaakseen, että kaikki lapset pääsevät mukaan leikkiin.
Leikkiessä kaikki ovat samalla viivalla. Jokaisen lapsen tulisi voida osallistua leikkiin ja nauttia siitä täysin rinnoin – tämän pitäisi olla sanomattakin selvää.
Leikkikenttäteollisuus ei kuitenkaan ole mikään erityinen johtotähti inklusiivisuuden ja esteettömyyden lisäämisessä. Karu totuus on, että kaikki lapset eivät pääse jakamaan yhteistä leikkikokemusta: usein fyysisten, sosiaalisten ja kognitiivisten haasteiden kanssa kamppailevat lapset jäävät oman onnensa nojaan. Leikkikentästä on kuitenkin tulossa paljon demokraattisempi lähitulevaisuudessa.
Lappset ja Suomen Paralympiakomitea ovat tehneet yhteistyötä luodakseen inklusiivisuusluokitukset, jotka tarjoavat tietoa leikkikenttätuotteiden inklusiivisuus- ja esteettömyystekijöistä. Lappset Prime -leikkikenttämalliston lanseerauksen yhteydessä rovaniemeläisyritys tuo leikkipaikoille inklusiivisuusluokitukset, jotka tarkastelevat muun muassa liikkuvuutta, näköä, kuuloa, puhetta, älyllisiä kykyjä ja motorista koordinaatiota.
Design demokraattisemman leikin dynamona
Pääsuunnittelija Kajsa Mayerhofer kertoo, että Lappset starttasi inklusiivisuuluokitusten kehittämisen pari vuotta sitten – suuri taakka harteillaan. Lappset nimittäin halusi tehdä jotakin kaikkien lasten hyväksi:
”Halusimme varmistaa, että kukaan ei jää yksin leikkikentällä. Jos joku jätetään leikkien ulkopuolelle, se ei ole hyvää designia – meidän on tehtävä paremmin”, Mayerhofer sanoo.
Kuningasajatus tässäkin on varsin yksinkertainen: universaalin designin tulisi tukea erilaisia tapoja liikkua, aistia ja olla vuorovaikutuksessa – ja välttää yleismallisia ratkaisuja.
”Esimerkiksi jos lapsella on seisomis- tai tasapaino-ongelmia, haluamme tarjota sopivaa tukea kävelyyn. Meidän suunnittelumme kannustaa käyttämään kehon eri osia liikkumiseen ja leikkimiseen”, kuvailee Mayerhofer, joka liittyi Lappsettiin vuonna 2017 ja toimii nyt inklusiivisuusteemojen ”portinvartijana” yrityksessä.
Negatiivinen leikkikokemus jättää pitkän varjon
Mayerhoferin mukaan mikään ei sydäntäsärkevämpää kuin suunnitella reissua uudelle upealle leikkikentälle kotikulmillasi – ja sitten huomata, että puiston leikkivaihtoehdot ovat erittäin rajalliset. Tällöin lapsi voi olla niin pettynyt, että vanhemmat ikään kuin vaistomaisesti alkavat karttaa tällaisen koettelemuksen toistamista.
”Pelko uudesta huonosta kokemuksesta on niin suuri, että vastaavaa ei todennäköisesti yritetä vähään aikaan.”
Mayerhofer huomauttaa, että lapsista tulisi pitää huomattavasti parempaa huolta.
Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien julistus tunnustaa lapsen oikeuden harrastaa lapsen ikätasolle sopivia leikki- ja virkistystoimintoja sekä osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin ilman rajoitteita.
Julistuksessa mainitaan erikseen henkisesti tai fyysisesti vammaiset lapset; heidänkin tulisi voida nauttia täydestä ja ihmisarvoisesta elämästä olosuhteissa, jotka edistävät lapsen toimijuutta ja edesauttavat tämän aktiivista osallistumista yhteisöön.
”Leikki on erittäin tärkeää kaikille lapsille, ja meidän on tehtävä kaikkemme sen suojelemiseksi”, Mayerhofer uskoo.
Kaksi lasta leikkii keinuvalla Lappset Prime -leikkivälineellä vihreällä ja sinisellä turva-alustalla.
Kunnat inklusiivisuusajattelun eturintamaan
Myös lainsäädäntötoimenpiteitä on tehty, jotta leikkikentät olisivat esteettömiä ja inklusiivisia: esimerkiksi Mayerhoferin kotimaassa Ruotsissa uusi laki edellyttää, että koulujen käyttämät leikkivälineet ovat mahdollisimman inklusiivisia.
”Kunnat ovat Lappsetin keskeinen asiakasryhmä ja ne ovat nyt siirtymässä kohti inklusiivisuutta hyvin voimakkaasti”, Mayerhofer tietää ja lisää, että kyseessä on tärkeä kehitysaskel – ja koska kuntien toimintaa rahoitetaan verorahoilla, kyse on myös reiluudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.
”Jos leikkikentät kerran ovat kaikkien maksamia, kaikkien pitäisi myös voida nauttia niistä.”
Leikin koko kuva
Mutta miten nämä inklusiivisuusluokitukset sitten toimivat ihan käytännössä? – Mayerhofer kertoo, että jokaista Prime-tuotetta arvioidaan kolmesta näkökulmasta – keho, mieli ja aistit – ja ne luokitellaan inklusiivisuuden ja esteettömyyden perusteella asteikolla 0, 1, 2, 3.
”Yksikään uusi Lappset-tuote ei saa arvosanaksi nollaa”, Mayerhofer lupaa.
Mayerhofer kertoo, että uusi ajattelutapa on saanut aikaan parannuksia läpi portfolion: erilaisten muutosten avulla monet tuotteet ovat nostaneet inklusiivisuusluokitustaan jopa 40–70 %.
”Tuote voi saavuttaa vaikkapa 40 prosentin inklusiivisuuparannuksen muutoksilla, jotka eivät ole erityisen massiivisia”, hän kertoo. Pienillä detaljeillakin voi olla suuri merkitys kokonaiskuvan kannalta.
Silti yli 90 prosentin inklusiivisuusluokitusta on erittäin vaikea saavuttaa, jopa uuden sukupolven Prime-tuotteelle. ”Meillä on vain kolme tai neljä tuotetta, jotka saavat kyseisen luokituksen.”
Faktat ja sydän edellä
Inklusiivisuuspaketin kokoaminen oli työläs tehtävä. Jo projektin alussa selvisi, että aihe itsessään on varsin arkaluontoinen – kun yksi erityistarpeisten lasten ryhmä otetaan huomioon, toinen ryhmä saattaa kokea jäävänsä varjoon. Ratkaisu: lähesty asiaa designhaasteena, kerää faktoja päätöksenteon tueksi ja unohda taustamelu.
”Kun mieltää haasteen suunnitteluprosessina, ongelmista on helpompi keskustella ja voimme ottaa askeleita eteenpäin”, uskoo Mayerhofer.
Tajutessaan käsillä olevan projektin vaativan luonteen, Mayerhofer alkoi kerätä benchmark-kirjastoa ja kehitellä alustavia konsepteja inklusiivisuuden parantamiseksi.
Hän huomasi pian, että kieleen liittyvät ongelmat, ADHD ja autismi ovat yleisimmät leikki-ikäisten lasten nykyään kohtaamat haasteet.
”Sitä vastoin pyörätuolissa olevien tai näkövammaisten lasten määrä ei ole kovin suuri. Kaiken kaikkiaan lapsiin vaikuttaa hyvin moninainen joukko erilaisia haasteita.”
Konkreettiset ratkaisut kunniaan!
Kuinka sitten rakentaa leikkikenttä, joka vastaa kaikkien erityistarpeisiin? – Toki mitään ihmeratkaisua ei ole olemassakaan, mutta matkan varrella Mayerhofer löysi monia asioita, jotka tuovat aidosti parannusta nykytilanteeseen. Hän ymmärsi, että mitä konkreettisempi ratkaisu, sitä parempi:
”Huomasimme esimerkiksi, että kahvojen lisääminen leikkivälineisiin auttaa tasapaino- tai koordinaatiovaikeuksista kärsiviä – kun neljän kahvan sijaan lisääkin kahdeksan, se mahdollistaa leikkimisen kaikille.”
Toinen hyvän designin helmi: kun kyseessä on monikerroksinen rakenne, poista lattiat ja asenna tilalle verkot. Tällä tavoin maan tasolla olevat voivat nähdä, mitä yläpuolella tapahtuu – ja jopa osallistua leikkiin, sillä verkot mahdollistavat esineiden siirtämisen tai hipan.
”Lattioiden korvaaminen verkoilla lisää leikkeihin aivan uuden ulottuvuuden.”
Parempi viestintä luo harmoniaa leikkikentälle
Vastaavasti viestintäopasteiden lisääminen leikkipuistoihin parantaa monien lasten leikin laatua. Luonnollisesti kuulovammaiset hyötyvät opasteista – mutta opasteet ovat yhtä lailla hyödyllisiä lapsille, joilla on kommunikaatio- ja ymmärtämisvaikeuksia.
”Loppujen lopuksi kommunikaatioon liittyvä vaikeus on yleisin lasten kohtaama haaste Pohjoismaissa”, Mayerhofer sanoo.
Lapset voivat kommunikoida opasteiden avulla ja kertoa näin muille, milloin he haluavat leikkiä itsenäisesti ja milloin he kaipaavat leikkikaveria.
”Kun lapset ymmärtävät toisiaan paremmin, tämä lieventää konflikteja leikkikentällä.”
Rima korkealla alusta loppuun
Kajsa Meyerhofer ja hänen tiiminsä ovat tuoneet tärkeän projektin onnistuneesti maaliin. Erilaisten kokeilujen kautta projekti sai kuin saikin siivet alleen – ja Meyerhofer on hyvin kiitollinen siitä, että heillä oli paljon vapautta toimia Lappsetin tuoteuniversumin sisällä.
”Me pystyimme vaikuttamaan suunnitteluun mahdollisimman konkreettisella tavalla.”
Mayerhofer myöntää, että inklusiivisuusluokitusjärjestelmä on vasta pitkän matkan alkupiste – ja että järjestelmä tulee todennäköisesti laajenemaan tulevaisuudessa.
”Meidän on todella osallistuttava inklusiivisuuskeskusteluun ja pyrittävä tekemään leikkikentistä hauskoja kaikille”, hän toteaa. Mayerhofer kannustaa koko leikkikenttäteollisuutta liittymään leikkikenttien yhdenvertaisuusliikkeeseen.
”Ei puhuta tässä yhteydessä trendistä, koske ne tulevat ja menevät – kyseessä on kokonaan uusi kehityssuunta, joka tuo iloa jokaiselle.”