Inclusive design -ajattelu antaa hyvän lähtökohdan suunnitteluun

Esteetön leikkipuisto mahdollistaa kaikkien tasavertaisen osallistumisen ulkoiluun, liikkumiseen ja leikkiin. Esteetön leikkipuisto syntyy hyvällä suunnittelulla, jossa huomioidaan puistoa käyttävien aikuisten ja lasten moninaisuus ja moninaiset tarpeet.

Published: 16. helmikuuta 2023, edited: 12. helmikuuta 2024

Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen avainasemassa

Toimimis- ja liikkumisesteisillä henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kyky liikkua, toimia, suuntautua tai kommunikoida on pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman tai sairauden vuoksi. Toimintarajoite voi heikentää toimimista vain hiukan tai merkittävästi.

Liikkumis- ja toimimisesteisiä henkilöitä ovat:

  • Heikkonäköiset ja sokeat henkilöt
  • Kuuroutuneet, kuurot, huonokuuloiset, kuurosokeat ja kuulomonivammaiset henkilöt
  • Eritavoin liikkumisesteiset henkilöt, joiden toimintaa rajoittaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön vamma, reumasairaudet, cp-vamma, lihastaudit, lyhytkasvuisuus jne.
  • Kehitysvammaiset henkilöt. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein monivammaisuutta, liikunta- näkö ja kuulovammaa jolloin hankaluutena on esimerkiksi suunnistautumisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa.

Noin 19% suomalaisista on eri tavoin liikkumis- tai toimimisesteisiä, jolloin kyseessä ei ole pieni vähemmistö, vaan noin joka viidennelle suomalaiselle esteettömyyden toteutuminen on merkittävää.

Kuvan tytöt leikin äärellä Ruotsissa
Hiekkaleikkejä leikkivä lapsi
Kommunikaatiopiste Hämeenlinnassa. 
Kuva: Hyvinkään kaupunki, Tuija Tomperi
Lapset pelaavat Memoa vanhempiensa kanssa
Noin joka viidennelle henkilölle saavutettavuus on tärkeä asia

Kokonaisvaltainen Inclusive design -ajattelu auttaa luomaan leikkipuiston, joka toimii kaikille

Suomessa on pitkään puhuttu esteettömyydestä. Tämän rinnalla kansainvälisesti käytetään termejä Design for All ja Inclusive design. Sekä Design for All että Inclusive design tarkoittaa suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Yhtenä periaatteena on, että eri käyttäjät osallistetaan mukaan suunnitteluprojektin kaikkiin vaiheisiin. 

Inclusive design -suunnitteluperiaatteiden avulla pyritään tarjoamaan kaikille ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan kaikilla sen osa-alueilla. 

Inclusive design –ajattelun huomioiminen leikkivälineissä on tärkeää. Tällöin pyrkimyksenä on, että koko leikkipuistoalueen ja siellä olevien laitteiden ja välineiden tulee olla saavutettavia ja esteettömiä kaikille käyttäjille. Ei kuitenkaan riitä, että esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu yksittäisissä välineissä, vaan oleellista on huomioida Inclusive design -ajattelu puiston kokonaissuunnitelmassa. 

Esteetön leikkipuisto tarjoaa mahdollisuuden liikuntaan ja leikkiin kaikille

Esteetön leikkipuisto tarjoaa mahdollisuuden liikuntaan ja leikkiin kaikille

Kaikille käyttäjille suunnitellut leikkipuiston ja -välineiden elementit 

Suunniteltaessa leikkipuistoa kaikille käyttäjille on hyvä miettiä, miten eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt voivat itsenäisesti toimia leikkipuistossa. Seuraavana on listattuna muutamia hyviä periaatteita, joita suunnittelussa on hyvä huomioida. 

1. Riittävät väri- ja tummuuskontrastit, hyvä valaistus

Leikkivälineistä olisi hyvä olla tarjolla eri väritys- ja tummuusastevaihtoehtoja. Kaikkien leikkivälineiden osalta on tärkeää huomioida leikkivälineen erottuminen tummuuskontrastiltaan taustastaan, esimerkiksi jos välineen vieressä on vihreä pensas, tulisi välineen hahmottua myös heikon näön avulla pensasta vasten.  

Myös leikkivälineiden kohdalla olisi hyvä että maan pinta (turva-alusta) sekä puistossa oleva kulkuväylät poikkeaisivat tummuuskontrastiltaan muusta alueesta. Tummuuskontrastialue leikkivälineiden ympärillä kertoo myös heikkonäköiselle, että leikkiväline on lähellä. 

Myös leikkivälineen eri osien tulisi erottua toisistaan, esimerkiksi tukitankojen tulisi erottua tummuuskontrastiltaan hyvin muusta leikkivälineestä.  Leikkipuistojen ja leikkivälinealueiden tulee olla hyvin valaistut.

2. Hyvä valaistus

Leikkialueet ja -välineet tulee olla hyvin valastuja.

3. Kulkukäytävät ja niiden materiaalit

Leikkipuistossa kulkuväylien pinnan tulee olla kova, tasainen ja luistamaton ja sen  tulee erottua muusta ympäristöstä tummuus ja/tai materiaalikontrastiltaan. Kulkuväylän leveyden olisi hyvä olla riittävä, jotta sillä pystytään liikkumaan niin pyörätuolilla kuin muillakin apuvälineillä. Kulkuväylän reunoilla olisi hyvä olla käsijohteet ohjamassa kulkua. Kulkuväylien tulisi olla hyvin valaistut.

4. Luiskat 

Leikkipuiston kulkuväylillä mahdollisesti sijaitsevien luiskien tulee olla riittävän loivia – suositus on, että kaltevuus ei olisi enempää kuin 6%. Mikäli luiskalta on mahdollista luisua sivuun, tulee luiskan reunoilla olla reunat.  

5. Istuimet, pöydät ja leikkitasot

Puistossa tulisi olla eri korkuisia selkä- ja käsinojilla varustettuja istuimia – kaiken ikäisille ja pituisille sopivia. 

6. Leikkivälineet

Liukumäkien tulisi olla tarpeeksi leveitä, jotta huoltaja tai avustaja voi mennä mukaan liukuun. Leikkimökkeihin tulee päästä myös sisään pyörätuolilla. Leikkivälineiden ensimmäisen askelman sijainnin näkyvyyttä parannetaan kontrastivärillä ja valaistuksella.

7. Tukitangot

Monissa leikkivälineissä on käytetty tankoa, josta käyttäjät voivat tarttua kiinni esimerkiksi ottaakseen tukea (portaat, kiipeilytelineet) tai pysyäkseen kyydissä (karusellit). Jotta lapsi saa tangosta tukevan otteen, tulisi tangon putken läpimitan olla lapsen käteen sopivan paksu.

8. Opastus ja tiedottaminen

Leikkipuistossa olisi hyvä myös käyttää opastusta. Opastus voi perustua näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin. Opasteet tulisi suunnitella kaikkia vammaisryhmiä palveleviksi ja siitä tulisi käydä ilmi, mitä puistossa on ja missä sijaitsevat kulkureitit. Näkövammaisia henkilöitä varten tarvitaan tunnusteltavat opasteet, jossa on kohollaan olevia elementtejä sekä pistekirjoitusta.

Sona inklusiivinen/esteetön leikkipuisto kaikille

Sona, leikkipaikan suosikki, on interaktiivinen leikki- ja tanssikaari, jonka ääniohjaus johdattaa käyttäjät esteettömästi leikin ja liikunnan pyörteisiin.

Onnellisuusmuotoilua

Puhuttaessa esteettömyydestä ja Inclusive Designista, voidaan puhua itse asiassa onnellisuuden muotoilusta ja ratkaisevaa on oikea, inhimillinen asenne. Tämän päivän suunnittelijoiden, rakennuttajien ja rakennusurakoitsijoiden käsissä lepää meidän kaikkien onnellinen ja esteetön tulevaisuus.

Rakentamisen ammattilaiset ovat avainasemassa muotoilemassa ihmisen onnellisuutta ja toimivaa tasa-arvoista arkea – myös leikkipuistoihin. Näihin onnellisuustalkoisiin kaikkien kannattaa osallistua.

Terhi Tamminen
Tekijän profiili

Terhi Tamminen

Terhi Tamminen on rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja viestinnän saavutettavuuteen erikoistuneen Avaava Oy:n toimitusjohtaja. Terhi Tamminen on ensimmäisen polven International Design Business Management-ohjelman käynyt kauppatieteen maisteri, joka on toiminut useissa muotoilua edistävissä myynnin, markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä. Terhi on koulutettu esteettömyyskartoittaja. Terhi toimii Design for All Europe EIDD:n hallituksessa varapuheenjohtajana. Avaava

Lue lisää artikkeleita